Esperanto

Esperanto (alkujaan: Lingvo Internacia) on laajimmalle levinnyt kansainvälinen suunnitelmakieli. Kielen nimi tulee salanimestä "Doktoro Esperanto", jolla juutalainen lääkäri Ludovic Lazarus (Ludwik Lejzer) Zamenhof vuonna 1887 julkaisi kielen perustan. Kielen ensimmäisen esittelylehtisen venäjänkielinen versio sai sensuurin luvan julkaisuun 26. heinäkuuta ja tätä päivää pidetään esperanton syntymäpäivänä. Zamenhofin pyrki ja onnistui luomaan helposti opittavan puolueettoman kielen, joka kelpaa kansainväliseen viestintään. Kielen tarkoitus ei kuitenkaan ole korvata muita, kansallisia kieliä, vaan toimia niiden rinnalla, yksinkertaisena, helposti opittavana ja puolueettomana, ja siten myös oikeudenmukaisena kielenä kansojen välisessä viestinnässä.

Vaikka mikään valtio ei ole hyväksynyt esperantoa viralliseksi kieleksi, esperanto on kuitenkin päässyt viralliseen opetukseen monissa maissa, kuten esimerkiksi Unkarissa ja Kiinassa. Kieltä käyttää kansainvälinen yhteisö, jonka määrä eri arvioiden mukaan on sadasta tuhannesta kahteen miljoonaan puhujaa (riippuen kielitaidon tasosta); eri arvioiden mukaan on olemassa tuhannesta useampiin tuhansiin syntyperäistä puhujaa.

Esperanto on saavuttanut joitakin kansainvälisiä tunnustuksia, esimerkiksi kaksi Unescon päätöslauselmaa ja julkisuudesta tunnettujen henkilöiden tukea. Nykyään sitä käytetään matkustamiseen, kirjeenvaihtoon, keskinäiseen kanssakäymiseen kansainvälisissä tapaamisissa tai kulttuurivaihdoissa, kongresseissa, tieteellisissä keskusteluissa, alkuperäisessä ja käännetyssä kirjallisuudessa, musiikissa, teatterissa, elokuvissa, painetuissa ja nettiraporteissa, radio- ja televisiolähetyksissä.

Esperanton sanavarasto on enimmäkseen peräisin länsimaisista kielistä, kun taas sen lauserakenne ja muoto-oppi osoittaa myös slaavilaista vaikutusta. Morfeemit eivät muutu ja niitä voi lähes rajattomasti yhdistellä, luoden erimerkityksisiä sanoja, joten esperantolla on monia yhtäläisyyksiä analyyttisten kielten kanssa, joihin kuuluu esimerkiksi kiina; toisaalta esperanton sisäinen rakenne tietyssä määrin heijastaa agglutinatiivisia kieliä, kuten japani, suahili tai turkki.

Esperanto on, verrattuna kansallisiin kieliin, paljon helpompi ja nopeampi oppia, mikä antaa sille suuren edun. Eri tutkimusten mukaan on osoittautunut, että kieli on 5-10 kertaa helpompi oppia kuin kansalliset kielet. Hyvälle viestintätasolle se on mahdollista oppia 3-6 kuukaudessa. Se on mahdollista omaksua itseopiskeluna (mikä tavallisesti on hyvin vaikeaa tai ei edes mahdollista monilla kielillä). Kieltä opiskelee ihmisiä eri maissa, yli 120 maassa esperantisteilla on kerhoja, ryhmiä ja järjestöjä.

Linkkejä kieleen tutustumiseksi

• Yleistä tietoa esperantosta Wikipediassa (on mahdollista vaihtaa kielesi valikosta vasemmalla)
• Esperanton historiasta
• Esperantoliikkeestä
• Esperanton kieliopista
• Esperanton historiasta
• Lyhytelokuva "Esperanto on..."
• Esperanto – Building a Language Bridge (Esperanto: kielellisen sillan rakentamista)

Linkkejä esperanton opiskeluun

• "lernu!", suosituin sivusto esperanton opiskeluun
• Duolingo, suosituin maksuton sivusto monien kielten opiskeluun käsittäen myös esperanton (kurssi on saatavana englanniksi, ranskaksi, espanjaksi ja portugaliksi; kiinan kielen kurssi on valmisteilla)
• Ilmainen ohjelma esperanton opiskeluun
• Opi esperantoa tehokkaan ja suositun Zagreb-menetelmän pohjalta